Shooting Daggers tulee Lontoosta ja siinä soittavat Sal Pellegrin (kitara ja laulu), Bea Simion (basso, taustalaulu ja piano) ja Raquel Alves (rummut). Kukaan heistä ei ole syntypräinen britti, sillä Sal on kotoisin Ranskasta, Bea Italiasta ja Raquel Espanjasta. Yhtye perustettiin vuonna 2019, kun Bea ja Sal löysivät toisensa somen kautta ja pian heistä tuli parhaat ystävät. Ensimmäisen demon jälkeen Raquel liittyi mukaan. "Emme halua ihmisten ajattelevan, että naiset tai queerit tekevät paskaa musiikkia, siksi harjoittelemme neljä tai viisi tuntia päivässä useita kertoja viikossa, koska meillä on niin paljon enemmän painetta olla edustavia, ja haluamme tehdä sen hyvin. Miehet voivat olla keskinkertaisia, me kieltäydymme olemasta;" Sal valottaa yhtyeen asennetta musiikin tekemiseen.
Ensimmäiset levytykset olivat New Heavy Soundsin kustantamat Manic Pixie Dream Girl 7" (2021) ja Anthames EP (2022). Keikkoja heitettiin Amyl & The Sniffersin, Scowlin ja ZULU:n kanssa pitkin Isoa-Britanniaa ja Euroopaa, samalla kun trio kirjoitti ja äänitti Wayne Adamsin tuottaman debyytialbumin Love & Rage Bear Bites Studiossa Lontoossa. Levy ilmestyi 16. helmikuuta 2024 ja julkaisijana toimi edelleen New Heavy Sounds. Musiikkiaan kutsuvat queercoreksi, meluisaa rockia, jota voi punkiksikin kutsua. Välillä maltetaan myös hidastaa tempoa rauhallisemmin tunnelman luomiseksi.
"Se. On. Vittu. Mahtava. Ja tämän pirun johdannon kirjoittamiseen kului yli päivä, koska ainoa tapa, jolla voin ajatella ilmaistakseni jokaisen kappaleen aiheuttamaa silkkaa jännitystä, on istua piirtämässä violetteja salamoita A3-arkille, vaikka talo palaa ympärilläni. Se on valkoinen kuuma, alt-punk-pyyhkäisy, joka lataa 9 kappaletta vain 22 minuutissa, ja jokainen lähettää tarpeeksi adrenaliinia suoniisi pitääkseen sinut istumassa pystyssä myöhään yöhön, vastustellen tarvetta huutaa sanoitukset ulos ikkunasta yrittäessäsi valaista naapurustoa albumin viehätysvoimasta," aloitti Sonic Abuse -lehden Phil ja päätti 10/10 arvionsa näin: "Tämän katsauksen aikana olen todella yrittänyt antaa kuvan Shooting Daggersin loistosta. Toivottavasti kaikille on selvää, että rakastan, rakastan, rakastan tätä albumia. Sen 22 minuutin kestossa ei ole hetkeäkään hukattu. Sen sijaan se tekee sen, mitä kaikkien mahtavien punk-albumien pitäisi tehdä – yhdistää raakaa voimaa yllättävään tunnesyvyyteen. Vältän tietoisesti etsimästä tietoa bändistä ennen arvostelua, koska tuntuu todella siltä, että Love & Rage kertoo aivan kaiken, mitä on sanottavana – se on periaatteessa täydellinen ja ansaitsee kaiken huomion."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti