All Hits: Men and Their Work, 2020


All Hits tulee Portlandista Oregonista ja siinä soittavat Janie Black (kitara), Izzy Dupuis (laulu, basso) ja Sam Whitelaw (rummut). Yhteisenä innoittajana heillä oli vanha brittiläinen post-punk, kuten Wire ja Gang of Four, sekä Bad Brainsin kaltainen 80-luvun hardcore. Dubuis ja Black tapasivat toisensa uudenvuodenjuhlissa 2018 ja alkoivat soittamaan kahdestaan. Black toi myöhemmin mukaan tuttavansa Whitelawn. "Kun aloimme soittaa yhdessä, harjoittelimme kaksi tai kolme päivää viikossa, koska tykkäsimme vain toistemme kanssa hengailusta", Black muisteli bändin perustamista.

Ensimmäinen julkaisu oli maaliskuussa 2019 julkaistu omakustannekasetti Introducin. Ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa mini-LP Men and Their Work ilmestyi 26. heinäkuuta 2020 Iron Lung Recordsin kautta. 21 minuuttisella levyllä käsitellään satiirisesti kapitalistista, patriarkaalista ja valtiollista sortoa. Tämä ajaton punk/post-punk -levy kuulostaa suoraan 70-luvun lopun punk-skenestä tulleelta. Janie Blackin särökitara junttaa yksinkertaista riffiä ja Izzy Dupuis'n sylkevästä laulutyylistä tulee välillä mieleen Sniffersin Amyl - molemmat käyttävät ääntään samallalailla. Tässä on taas yksi turhan vähälle huomiolle jäänyt hieno levy, jolta otetaan nostoiksi vaikka Blockhead ja Class Traitor.

"Men and Their Work, on ollut kovassa kuuntelussa kesästä lähtien. Tässä on kaikki, mitä haluan nähdä voimatriossa. Kahdeksan kitaran ja basson monimutkaisella vuorovaikutuksella tehtyä riisuttua, mutta tappavaa sävellystä kaikesta aikamme paskapuheesta: valkoisten ylivallasta, tappelupukareista ja poliiseista tyypillisinä luokka-pettureina. Tällä ei ole huonoja, eikä tyhmiä hetkiä. Muistan, että Mike Watt sanoi kerran, että MINUTEMENISSÄ oli poliittista se, kuinka erilleen miksatut basso, rummut ja kitara olivat tasa-arvoisia ja kuvittelen samanlaisen etiikan toimivan tässäkin. Jokainen komponentti saa tietyssä mielessä loistaa asettamalla politiikkansa kappalerakenteeseensa - näin olen päätellyt. Upeaa huutoa, laulettuja osuuksia ja kekseliäitä instrumentaalikappaleita, jotka pitävät tämän mielenkiintoisena. Äänivertailu MIKA MIKOon ei ole kaukana – mutta näppärillä ja ketterillä bassolinjoilla, Introsta alkaen ja loppuen pidennetyllä jaottelulla varustettuun hymniseen raivopuheeseen World is a Fuck -kappaleeseen. Tämä on loistava debyytti;" kirjoitti Maximum Rock'nRollin Chris Landry. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti